CLT on laminoitu puulevy. Sen valmistusprosessi on samantyyppinen kuin vanerin valmistusprosessi, jossa yleensä pariton määrä (yleensä 3,5 tai 7) erityisesti valmistettuja levykerroksia liimataan toisiinsa. Ennen liimausta levyt kuivataan 10-12 prosentin kosteuteen, minkä jälkeen suoritetaan niiden lujuuslajittelu, nelisivuinen höyläys ja tasaus.
CLT-levyjen käyttötarkoituksesta ja rakenteellisista ominaisuuksista riippuen niiden valmistukseen käytetään yleensä 20-40 mm paksuja ja 50-200 mm leveitä kuusi- ja mäntylankkuja. Muissa tapauksissa voidaan käyttää myös laipioita ja muita puutavaralajeja.
Eri valmistajat käyttävät erilaisia levyjen liimaus- ja työstötekniikoita. Laitteiston ominaisuuksista riippuen CLT-levyjä voidaan valmistaa jopa 20 metriä pitkiä, 3,5 metriä leveitä ja 0,5 metriä paksuja. Raakalevy työstetään CNC-koneistuksella. Levystä leikataan valmiiden työpiirustusten perusteella mitoitetut tuotteet, minkä jälkeen työstetään levyjen reunat, ikkuna- ja oviaukot, jyrsitään urat ja leikataan aukot tietoliikennettä varten (sähkö, vesijohto, ilmanvaihto jne.).
Jos CLT-levyjen pinta jätetään rakenteessa loppuviimeistelynä näkyviin, levyjen pinta käsitellään lisäksi poistamalla kuolleet oksat ja muut puupinnan näkyvät viat sekä höyläämällä ja hiomalla koko CLT-levypinta. Lisäksi CLT-levyjen reunat ja pinnat voidaan kyllästää vettä hylkivällä tai koristeellisella pinnoitteella (öljytty, lakattu, maalattu).
6 mielenkiintoista faktaa CLT-levyistä
1 - CLT-teknologia kehitettiin ja lanseerattiin Saksassa ja Itävallassa vuonna 1990 (vertailun vuoksi vanerin valmistusteknologia patentoitiin vuonna 1797);
2 - vuodesta 2000 lähtien CLT:n tuotantomäärä on kasvanut vuosittain noin 20 prosenttia;
3 - 90 prosenttia maailman CLT:stä tuotetaan Euroopan maissa, ja myöhemmin tuotteita viedään jopa Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin;
4 - suurimmat CLT:n tuottajat ovat Itävallassa, jossa valmistetaan 70 prosenttia maailman CLT:stä, Kankaanpää Yhtiöt pyrkii muuttamaan tätä ja lisäämään suomalaisenCLT:n käyttöä ja valmistusta merkittävästi;
5 - korkein kokonaan CLT:stä rakennettu rakennus on 10-kerroksinen asuintalo Lontoossa. Tällä hetkellä suunnitellaan jopa 65-kerroksisia rakennuksia;
6 - tavanomaisen omakotitalon rakentamiseen tarvitaan noin 50 m3 CLT-rakenteita, joiden kokonaispaino on 20 t; vastaavan pinta-alan talo teräsbetonirakenteista painaa noin 110 t ja harkoista noin 60 t.
CLT-rakenteiden kustannukset lasketaan neliö- tai kuutiometrikohtaisesti. CLT:n hintakomponentteihin kuuluvat:
Levyn käyttö;
Levyn pinnan tyyppi (ei-visuaalinen, visuaalinen, teollinen visuaalinen);
levyn pinnan ja reunojen lisäkäsittely;
CNC-työstön hinta;
levyn nostoelementtien asennus;
Kuljetus (mukaan lukien lastaussuunnitelman ja pakkausmateriaalien valmistelu).
On myös arvioitava lisäkustannukset, kuten staattiset laskelmat, 3D-mallin kehittäminen, työpiirustusten ja tilauseritelmien laatiminen, projektinhallinta, asennus, lisämateriaalit CLT-levyjen liittämiseksi toisiinsa ja liitosten tiivistäminen.
Näin ollen CLT-levyn kustannukset voivat vaihdella 500 eurosta/m3 + alv raaka-aineena tehtaalla aina 1 500 euroon/m3 + alv valmiiden rakenteiden tai tuotteiden (portaat, huonekaluelementit) osalta paikan päällä.
Neliöhinta CLT seinälle tai välipohjalle tulee näin 90mm paksuiselle 65euroa/neliö ja ylöspäin ja 200mm paksuiselle 170 euroa/neliö ja ylöspäin.
Puun hinnan kova nousu on kallistanut CLT rakenteita väliaikaisesti mikä täytyy ottaa huomioon kustannuksissa.